Repoveden kansallispuiston käyntimäärät ovat kasvaneet tasaisesti puiston perustamisesta lähtien. Puiston kehittämisen näkökulmasta on tärkeää tietää, mihin suuntaan käyntimäärät ovat kehittymässä ja millainen kävijäprofiili puistolla on.
Repoveden kansallispuiston vuotuiset käyntimäärät
Repoveden kansallispuiston käyntimääriä seurataan jokaisessa sisääntulossa. Seuraavassa käyntimäärien kehitys 2009-2023:
| Vuosi | Käyntien määrä | Muutos | Käyntitiheys |
| 2023 | 132400 | −3,4% | 8827 |
| 2022 | 137000 | −20,8% | 9133 |
| 2021 | 172900 | −25,8% | 11527 |
| 2020 | 233000 | 84,0% | 11527 |
| 2019 | 126600 | -5,7% | 8440 |
| 2018 | 134300 | -21,9% | 8953 |
| 2017 | 172000 | 15,8% | 11467 |
| 2016 | 148500 | 5,8% | 9900 |
| 2015 | 140300 | 42,8% | 9353 |
| 2014 | 98200 | 5,4% | 6547 |
| 2013 | 93200 | 4,5% | 6213 |
| 2012 | 89200 | 13,6% | 5947 |
| 2011 | 78500 | 2,6% | 5233 |
| 2010 | 76500 | 2,7% | 5100 |
| 2009 | 74500 | 8,0% | 4967 |
| 2007 | 69000 | 6,2% | 4600 |
| 2005 | 65000 | KOSAn arvio 15.8.2005 | 4333 |
Käyntitiheys
Käyntitiheys on käyntimäärä suhteutettuna Repoveden kaikille avoinna olevaan pinta-alaan eli 15 neliökilometriin. Käyntitiheyden avulla voidaan arvioida alueelle kohdistuvaa kuluttavaa painetta.
Vuonna 2023 Repoveden käyntitiheys oli toiseksi suurin verrattuna kaikkiin Suomen kansallispuistoihin. Edelle meni vain Sipoonkorven kansallispuisto, jonka käyntimäärä 2023 oli 172500 ja käyntitiheys 9079 käyntiä/km2 (pinta-ala 19km2). Kolin kansallispuisto tuli kolmantena 249100 käynnillään ja 8303 käyntitiheydellään.
Repoveden kävijätutkimukset
Metsähallitus suorittaa tasaisin väliajoin Repoveden kansallispuistossa kävijätutkimuksen, jolla pyritään läpileikkaamaan sen hetkinen tilanne puistossa. Seuraavassa toteutetut kävijätutkimukstn Repovedellä:Repoveden kansallispuiston kävijätutkimukset:
Repovesi, kävijätutkimus 2022
Vuonna 2022 Repoveden kansallispuistoon tehtiin 137 000 käyntiä.
Repoveden kansallispuiston kävijätutkimuksen aineisto kerättiin talvikaudella 15.2.-18.4.2022 ja kesäkaudella 24.5.-15.10.2022. Vastauksia saatiin 865 kappaletta.
Suurin osa kävijöistä, 92 %, oli Suomesta. Käyntimäärät olivat suurimmat kesä-heinäkuussa sekä viikonpäivistä lauantaisin.
Kävijöiden rahankäyttö kansallispuistossa ja sen lähialueella yli tuplaantui ja paikallistaloudelliset kokonaisvaikutukset nousivat 3 miljoonasta 5,3 miljoonaan vuoteen 2017 verrattuna.
Kävijätyytyväisyys on Repovedellä erittäin korkea ja on odotettavissa, että Repovesi jatkaa pidettynä ja suosittuna kohteena myös jatkossa.
Julkaisun nimi ja tiedosto: Repoveden kansallispuiston kävijätutkimus 2022
Tekijät: Laitinen Jarno
Julkaisuja: Metsähallitus , Vantaa , 2022
ISBN: 978-952-377-064-5 (pdf)
Repovesi, kävijätutkimus 2017-2018
Vuonna 2017 Repoveden kansallispuistoon tehtiin 172 000 käyntiä.
Kävijöistä valtaosa oli kotimaasta (93 %). Kesäaikainen Repovesi on kehittynyt kouvolalaisten lähivirkistyskohteesta myös pääkaupunkiseutulaisten matkailukohteeksi. Kävijöistä 60 % oli päiväkävijöitä, jotka viipyivät Repovedellä 4,1 tuntia. Yöpyjiä oli 40 %, ja he viipyivät puistossa keskimäärin kaksi vuorokautta. Suosituin käyntikohde oli Lapinsalmen riippusillan alue, jossa kävi vastaajista 72 %. Lapinsalmelta lähtevää Ketunlenkkiä oli kiertämässä 34 % vastanneista. Suurin kävijäryhmä oli 35-44-vuotiaat. Useimmiten puistoon saavuttiin 2-5 hengen ryhmässä, joka koostui oman perheen jäsenistä.
Tärkeimpiä syitä saapua Repovedelle olivat luonnon kokeminen, maisemat, rentoutuminen, yhdessäolo oman ryhmän kanssa, poissaolo melusta ja saasteista sekä henkinen hyvinvointi. Ylivoimaisesti suosituin harrastus oli kävely.
Repoveden kävijöiden rahankäytön paikallistaloudelliset kokonaisvaikutukset olivat vuonna 2017 reilut 3 milj. € ja työllisyysvaikutukset 29 henkilötyövuotta.
Repoveden-Verlan seudulla kansallispuiston ulkopuolella toteutettiin kesän 2017 aikana kävijätutkimus, jossa haluttiin selvittää alueen kävijäprofiilia, kävijöiden virkistysmotiiveita sekä heidän tyytyväisyyttänsä erilaisiin palveluihin. Tutkimuksen tiivistelmä on tämän julkaisun liitteenä.
Julkaisun nimi ja tiedosto: Repoveden kansallispuiston kävijätutkimus 2017-2018
Tekijät: Hänninen Marika
Julkaisuja: Metsähallitus , Vantaa , 2018
Julkaisusarja: Metsähallituksen luonnonsuojelujulkaisuja. Sarja B 240
ISBN: 978-952-295-224-0 (pdf)
Repovesi, kävijätutkimus 2013-2014
Vuonna 2013 Repoveden kansallispuistoon tehtiin 93 200 käyntiä ja seuraavana vuonna 98 200 käyntiä.
Kävijöistä valtaosa oli kotimaasta (93 %) ja 65 % vastanneista kertoi käyneensä Repovedellä aiemmin. Kävijöistä 61 % oli päiväkävijöitä, jotka viipyivät Repovedellä 4,2 tuntia. Yöpyjiä oli 39 %, ja he viipyivät puistossa keskimäärin kaksi vuorokautta. Suosituimmat käyntikohteet olivat Lapinsalmi, Kuutinkanava ja Olhavanvuori. Suosituin retkeilyreitti oli Ketunlenkki, jonka kiersi 32 % vastanneista. Suurin kävijäryhmä oli 35-44-vuotiaat. Useimmiten puistoon saavuttiin 2-5 hengen ryhmässä, joka koostui oman perheen jäsenistä.
Repoveden kävijöiden rahankäytön paikallistaloudelliset kokonaisvaikutukset olivat vuonna 2013 reilut 2,53 milj. € ja työllisyysvaikutukset 31 henkilötyövuotta.
Julkaisun nimi ja tiedosto: Repoveden kansallispuiston kävijätutkimus 2013-2014
Tekijä: Nylander Mirja
Julkaisija: Metsähallitus , Vantaa , 2017
Julkaisusarja: Metsähallituksen luonnonsuojelujulkaisuja. Sarja B 226
ISBN: 978-952-295-182-3 (pdf)
Repovesi, kävijätutkimus 2007
Vuonna 2007 Repoveden kansallispuistoon tehtiin noin 69 000 käyntiä.
Repoveden kävijät tulivat useimmiten lähialueelta tai muualta Etelä-Suomesta ja seurueen koko oli pääsääntöisesti 2–5 henkilöä. Tärkeimmät syyt Repovedellä vierailuun olivat maisemat, luonnon kokeminen, rentoutuminen, yhdessäolo oman seurueen kanssa sekä poissa melusta ja saasteista poissa oleminen.
Julkaisun nimi ja tiedosto: Repoveden kansallispuiston kävijätutkimus 2007
Tekijät: Hemmilä Timo
Julkaisija: Metsähallitus , Vantaa , 2008
Julkaisusarja: Metsähallituksen luonnonsuojelujulkaisuja. Sarja B 101
ISBN: 978-952-446-649-3 (pdf)